Eläinlääkäri pitää sylissään sinisilmäistä kissaa ja valmistelee rokotetta ruiskulla

Kissan rokotukset: mitä rokotuksia kissa tarvitsee ja kuinka usein

Kirjoittanut Iida Mäki · Päivitetty 22.10.2026

Kaikki kissat rokotetaan kissaruttoa, kalikivirusta ja herpesvirusta vastaan. Rabies, FeLV ja rokotusväli riippuvat siitä, millaisessa ympäristössä kissa elää.

Minulla on kolme ragdollia. Pennut oli rokotettu kasvattajalla kaksi kertaa ennen kuin ne tulivat meille, ja rokote oli RCP-rokote. Aikuisina olen rokottanut ne kolmen vuoden välein. Nyt eläinlääkärin kanssa päätettiin, että viemme kaikki kolme kissaa rokotettavaksi vuosittain syksyisin. Viimeksi annettiin Purevax RCP ja Purevax Rabies. Rabiesta en aio antaa joka vuosi, vaan vuosittain annettava tehoste on kissaflunssatehoste.

Suomalaisen suosituksen on laatinut Suomen Kissalääketieteen Seura Catus. Sen Kissojen rokotussuositukset 2025 perustuvat WSAVA:n ja ABCD:n kansainvälisiin ohjeisiin, ja työryhmä on muokannut ne Suomen tautitilanteeseen ja Suomessa saatavilla oleviin rokotteisiin sopiviksi. Tekstin tiedot perustuvat siihen ja Ruokaviraston kissarokotteita koskevaa ohjetta.

Mitä rokotuksia kissa tarvitsee?

Perusrokote on niin sanottu kolmoisrokote, ja se suojaa kolmea tautia vastaan: kissarutto (FPV), herpesvirus (FHV) ja kalikivirus (FCV). Purevax RCP on tällainen yhdistelmärokote. Kissanuha ei ole yksi virus, vaan sitä aiheuttavat herpes- ja kalikivirus, ja siksi rokote kohdistuu molempiin. Ruokaviraston mukaan kissanuharokotus ei estä infektiota eikä välttämättä suojaa kaikilta oireilta.

Kissarutto ei ole Suomessa harvinainen: Ruokavirasto kuvaa sen kohtalaisen yleiseksi. Tauti leviää yleensä saastuneen ympäristön kautta, ja virus voi säilyä saastuneilla pinnoilla ja välineissä jopa vuoden. Alttiimpia ovat 3–5 kuukauden ikäiset pennut, joilla emolta saadut vasta-aineet ovat jo hävinneet mutta oma rokotesuoja puuttuu.

RokoteKenelle
Kissarutto, herpesvirus ja kalikivirusKaikille kissoille
RabiesRiskin mukaan: ulkoileville ja lepakoille alttiille kissoille, ja matkustamiseen rajan yli
FeLVYksilöllisen riskin mukaan, Suomessa ei rutiinisti

Kissanpennun rokotukset

Catuksen mukaan pennun perusrokotukset voi aloittaa aikaisintaan kahdeksan viikon iässä. Annoksia annetaan vähintään kaksi, kolmen tai neljän viikon välein, kunnes pentu on 16 viikon ikäinen. Ensimmäinen tehoste annetaan 6–12 kuukauden iässä.

IkäRokote
Aikaisintaan 8 viikkoaEnsimmäinen kolmoisrokote (kissarutto, herpesvirus ja kalikivirus)
Kunnes pentu on 16 viikon ikäinenVähintään kaksi annosta 3–4 viikon välein
12 viikon iästä alkaenRabies, yksi annos, jos kissa tarvitsee sen
6–12 kuukauden iässäEnsimmäinen tehoste
Viimeistään vuoden kuluttua ensimmäisestä rabiesrokotteestaRabiestehoste

Ruokavirasto antaa kissanuharokotuksen ensimmäiseksi ajankohdaksi yleensä noin 12 viikkoa ja toiseksi 3–4 viikon kuluttua. Aloitusikä riippuu rokotteesta, joten eläinlääkäri valitsee aikataulun käytetyn valmisteen mukaan.

Miksi pentu tarvitsee useita rokotuksia?

Ruokaviraston mukaan rokotettujen emojen pennuilla on emältä saatujen vasta-aineiden ansiosta suoja kissaruttoa vastaan yleensä 12 viikon ikään asti. Jos pentu rokotetaan ennen kuin vasta-aineet ovat hävinneet, ne häiritsevät pennun oman suojan syntymistä, ja rokotteen teho voi jäädä puutteelliseksi. Siksi rokote annetaan sarjana, joka jatkuu 16 viikon ikään.

Aikuisen kissan rokotukset: kuinka usein?

Catuksen suosituksessa kissarutto-rokote uusitaan aikuiselle kolmen vuoden välein. Herpes- ja kalikivirusrokote uusitaan kolmen vuoden välein matalan riskin kissalle ja vuosittain korkean riskin kissalle. Rabiesrokote uusitaan Catuksen mukaan kolmen vuoden välein myyntiluvan haltijan ohjeen mukaan. Ruokavirasto antaa rabiekselle saman kolmen vuoden välin ensimmäisen ja toisen rokotuksen jälkeen.

Catus muistuttaa, että jokaiselle kissalle tehdään hyöty-riskiarvio, jossa otetaan huomioon kissa, sen elinympäristö, rokotteen turvallisuus ja teho. Turhia rokotuksia vältetään. Tämä on syy siihen, ettei kaikille kissoille ole yhtä rokotusohjelmaa.

Matalan ja korkean riskin kissa

Catus erottaa kaksi ryhmää. Matalan riskin kissalla ei ole kissakontakteja: se asuu yksin tai on aina elänyt vain yhden toisen kissan, esimerkiksi sisaruksensa, kanssa. Valjaissa tai tarhassa ulkoileva kissa kuuluu matalaan riskiin, jos se ei pääse kosketuksiin muiden kissojen kanssa.

Korkean riskin kissa asuu muiden kissojen kanssa, tai sen kotiin on tulossa uusi kissa. Se ulkoilee vapaana, tai ulkoilee valjaissa tai tarhassa paikassa, jossa liikkuu vapaita kissoja. Korkean riskin kissa on myös kissa, joka on sairastanut herpes- tai kalikivirustartunnan, sekä sijaiskotien omat kissat. Jalostukseen käytettävä, kissalassa asuva tai näyttelyissä käyvä kissa on aina korkean riskin kissa.

Tarvitseeko sisäkissa rokotuksia?

Tarvitsee, mutta ei välttämättä yhtä laajaa suojaa kuin ulkoileva kissa. Ruokavirasto toteaa, että sisäkissa, joka ei käy koskaan ulkona, ei tarvitse yhtä laajaa rokotesuojaa kuin ulkoileva tai näyttelyissä käyvä kissa. Eläinlääkäri arvioi kissan olosuhteet. Catuksen suosituksessa kaikki kissat suojataan kissaruttoa, kalikivirusta ja herpesvirusta vastaan. Kissaruton kohdalla minusta on hyvä syy pitää suoja voimassa sisäkissallakin, koska virus säilyy ympäristössä pitkään.

RokoteMatalan riskin sisäkissaKorkean riskin kissa
Kissarutto3 vuoden välein3 vuoden välein
Herpesvirus ja kalikivirus3 vuoden väleinVuosittain
RabiesRiskin mukaanUlkoileville ja lepakoille alttiille suositellaan
FeLVEi rutiinistiYksilöllinen riskinarvio

Rokotukset ennen näyttelyä, hoitolaa tai uutta kissaa

Kun kissa on menossa riskitilanteeseen, kuten näyttelyyn, hoitolaan tai kun kotiin tulee uusi kissa, ja edellisestä rokotuksesta on yli vuosi, Catus suosittelee tehostetta 1–2 viikkoa ennen. Kissalassa annetaan vuosittain herpes- ja kalikirokotukset. Rabiesrokotusta ei vaadita näyttelyihin, paitsi ulkomailta tulleilta kissoilta. Näyttelyiden ajantasaiset rokotusvaatimukset tarkistetaan Kissaliiton sivuilta.

Kissan rabiesrokotus

Tarvitseeko kissa rabiesrokotuksen Suomessa?

Catus suosittelee rabiesrokotusta ulkoileville kissoille ja kissoille, jotka voivat joutua kontaktiin lepakoiden kanssa. Rokotus vaaditaan rajan ylittämiseen. Pennulle ensimmäinen annos annetaan Catuksen mukaan 12 viikon iästä alkaen, ja Ruokavirasto antaa ensimmäisen rokotuksen ajankohdaksi noin neljän kuukauden iän, toisen yhden vuoden iässä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Valmisteyhteenvedossa mainittuja ohjeita noudatetaan aina.

Rabiesrokotus ulkomaanmatkaa varten

EU:n sivuston Your Europen mukaan lemmikki on rokotettava rabiesta vastaan ennen matkustamista, ja sen on oltava mikrosirutettu ennen rokotusta. Kissan on oltava vähintään 12 viikon ikäinen ensimmäisessä rokotuksessa, ja rokotuksen ja matkapäivän väliin on jäätävä vähintään 21 päivää. Tehosteet on annettava ennen edellisen rokotuksen voimassaolon päättymistä. Jos voimassaolo ehtii päättyä, seuraava rokotus katsotaan uudeksi perusrokotukseksi ja 21 päivän odotus alkaa alusta.

Kun matkustat EU:n ulkopuolisesta maasta EU:hun, voidaan lisäksi tarvita rabiesvasta-ainetutkimus ja kolmen kuukauden odotus verinäytteen ottamisesta. Tarkista kohdemaan ja Ruokaviraston ohjeet hyvissä ajoin. Kuljetuskopan valinnasta on vertailu sivulla paras kissan kuljetuslaatikko, ja autolla matkustamisesta on artikkeli kissan kanssa automatkalla.

FeLV-rokotus: Suomessa tilanne on erilainen

FeLV eli kissan leukemiavirus on Catuksen mukaan Suomessa hyvin harvinainen: esiintyvyys on hyvin lähellä nollaa, joten rutiininomainen rokotus ei ole tällä hetkellä välttämätön. Tarve arvioidaan yksilöllisesti. Jos samassa taloudessa asuu FeLV-positiivinen kissa, muiden kissojen rokottaminen on suositeltavaa, ja tarve on arvioitava myös ulkomaille matkustettaessa.

Ennen FeLV-rokotusta kissan FeLV-status on selvitettävä, koska jo sairastuneen kissan rokottamisesta ei ole todettu olevan hyötyä. Catus kertoo, että Suomessa on myyntiluvallisia FeLV-rokotteita, mutta ne eivät olleet oppaan kirjoitushetkellä kaupan. Kysy saatavuus eläinlääkäriltä.

Mitä jos kissan rokotushistoria ei ole tiedossa?

Catuksen suosituksessa yli vuoden ikäinen rokottamaton tai rokotustaustaltaan tuntematon kissa saa kissarutto-rokotteesta yhden annoksen. Herpes- ja kalikivirusrokotetta annetaan kaksi annosta 2–4 viikon välein, ja tehoste annetaan vuoden kuluttua perusrokotuksesta. Sama koskee kissaa, jonka edellisestä rokotuksesta on yli kolme vuotta: kissarutto-rokotetta yksi annos ja herpes- ja kalikivirusrokotetta kaksi annosta 2–4 viikon välein. Eläinlääkäri suunnittelee ohjelman kissan iän ja tilanteen mukaan.

Rokotuksen jälkeiset haitat

Rokotteet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia, mutta tavallisimmat ovat lieviä ja ohimeneviä. Suomessa rekisteröityjen kissarokotteiden valmisteyhteenvedoissa mainitaan paikallinen reaktio pistoskohdassa (turvotus, aristus, kutina, kuumotus), apatia, ruokahaluttomuus ja lämmönnousu. Joskus kissa on aivastellut, yskinyt tai nenästä on tullut vuotoa. Weidingerin ja kollegoiden vuoden 2025 katsauksen mukaan lievä yleiskunnon lasku, ruokahaluttomuus ja kuumeen nousu ovat yleisimpiä haittoja, ja ne kertovat usein hyvästä immuunivasteesta.

Vakavat yliherkkyysreaktiot ovat hyvin harvinaisia, mutta ne voivat uhata henkeä. Catus lukee niihin kutinan, hengenahdistuksen, oksentelun, ripulin ja kollapsin. Hakeudu heti eläinlääkäriin, jos kissalle tulee rokotuksen jälkeen jokin näistä:

  • hengitysvaikeutta
  • kollapsi
  • toistuvaa oksentelua tai ripulia
  • voimakasta kutinaa

Catus suosittelee, että rokote annetaan raajaan, häntään tai masmalon alueelle. Lapojen välistä vältetään, koska mahdollinen injektiokohdan sarkooma on sieltä hankalampi poistaa.

Rokotuspatti ja 3-2-1-sääntö

Pistoskohtaan voi tulla patti. Catus ohjeistaa ottamaan siitä koepalat, jos se ei katoa kolmen kuukauden kuluessa, on halkaisijaltaan yli 2 senttiä tai kasvaa vielä kuukauden kuluttua rokotuksesta. Vakavin rokotuksiin liittyvä haitta on injektiokohdan sarkooma, joka voi seurata myös muista injektioista. Catuksen mukaan sen yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa, ja arviot vaihtelevat yhdestä tuhanteen yhteen kymmeneen tuhanteen rokotuskertaa kohti. Suomessa rekisteröityjen kissarokotteiden valmisteyhteenvedoissa sitä ei mainita haittavaikutuksena. Jos kissan rokotuskohtaan tulee patti, ota yhteys eläinlääkäriin.

Paljonko kissan rokotukset maksavat?

Hinnat vaihtelevat, mutta tässä vertailussa kolmoisrokote maksaa noin 60–70 euroa ja yhdessä rabieksen kanssa noin 73–80 euroa. Alla on viiden aseman hinnat siltä päivältä, kun luin hinnastot (22.10.2026).

AsemaKolmoisrokoteKolmoisrokote ja rabies
Oulun Eläinklinikka, Oulunoin 60–68 €ei tietoa
Ylä-Savon eläinklinikka, Iisalmi63,40–70,40 €73–80 €
Kissaklinikka Felina, Helsinki65 €75 €
AlmaVet, Jyväskyläei tietoa79 €
Eläinsairaala Sacrum, Vantaaei tietoa79 €

Oulun Eläinklinikan hinta on yleisluonteinen maininta: yleisimmät rokotukset maksavat noin 60–68 euroa rokotetta kohden. AlmaVetin hinta on rokotus ja terveystarkastus, joka sisältää kolmoisrokotteen ja rabieksen. Ylä-Savon eläinklinikan hinnasto on voimassa 1.1.2026 alkaen, ja hinta määräytyy asiakkaan kotikunnan mukaan. AlmaVetin hinnasto on päivätty 30.9.2026, ja Sacrumin hinnat ovat voimassa 1.2.2026 alkaen. Sacrumilla yksi rokotus on 61,50 euroa lisättynä lääkkeillä. Felinan ja Oulun Eläinklinikan hinnastoissa ei ollut päiväystä. Hinnat voivat muuttua, joten kysy ajanvarauksessa, mitä hinta sisältää. Löydät oman paikkakuntasi pieneläinklinikat hakemistostamme ja kissoihin perehtyneet asemat sivulta kissaklinikat ja kissaystävälliset eläinlääkärit.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko sairaan kissan rokottaa?

Catuksen mukaan sairaiden kissojen rokotukset suunnitellaan hyöty-riskiarvion perusteella. Akuutissa sairaudessa rokottamista lykätään, kunnes kissa on toipunut. Diabeetikko rokotetaan vasta, kun hoitotasapaino on hyvä. Kysy eläinlääkäriltä, mikä on oikea ajankohta juuri sinun kissallesi.

Voiko tiineen kissan rokottaa?

Ruokaviraston mukaan tiineille kissoille ei anneta eläviä viruksia sisältäviä rokotteita. Eläinlääkäri arvioi tilanteen.

Tietoa kirjoittajasta

Iida Mäki on omistanut kissoja yli 20 vuotta ja jakanut kotinsa ragdollien kanssa siitä asti kun ensimmäinen niistä muutti taloon. Tällä hetkellä kotona elää kolme ragdollia.

Iida ei ole eläinlääkäri. Tämän artikkelin eläinlääketieteelliset tiedot perustuvat Suomen Kissalääketieteen Seura Catuksen rokotussuosituksiin, Ruokaviraston ohjeisiin, Your Europe -sivuston matkustussääntöihin ja vuoden 2025 rokotushaittakatsaukseen. Hinnat ovat klinikoiden omilta hinnastoilta. Kissan rokotusohjelman päättää aina eläinlääkäri.

Lähteet