Kokemuksia kissan munuaisten vajaatoiminnasta

Tämä on aihe, mikä tuli minulle valitettavasti kovin tutuksi ensimmäisen ragdollini kanssa. Kerron tässä artikkelissa oireita, omia kokemuksia sekä vinkkejä ruokailuun. Kissani eli 16-vuotiaaksi joten sai kaikesta huolimatta elää pitkän vaiherikkaan hyvän elämän.

Munuaisten vajaatoimintaa esiintyy joka kolmannella yli 12-vuotiaalla kissalla ja se onkin yleisin sairastumiseen ja kuolemaan johtava syy vanhemmilla kissoilla. Se on etenevä ja parantumaton sairaus, joka lopulta johtaa munuaisten toimintakyvyn täydelliseen loppumiseen.

Tyypillisimmät oireet

Munuaisten tärkeimmät tehtävät, esim. kuona-aineiden poisto vaikeutuvat toiminnallisten yksiköiden tuhoutuessa niin, että lopulta munuaiset eivät pysty suoriutumaan enää normaaleista tehtävistään. Ikävä piirre tässä sairaudessa on, että tauti havaitaan veri- ja virtsakokeissa vasta, kun 2/3 toiminnallisista yksiköistä on tuhoutunut eli sairaus on ehtinyt jo pitkälle.

Sairauden ensioireita ovat lisääntynyt juominen ja virtsaaminen, koska jo vaurioituneet munuaiset eivät enää pysty väkevöittämään virtsaa normaaliin tapaan. Muita oireita ovat huono ruokahalu ja laihtuminen sekä turkin huono kunto ja väsyminen. Kroonista munuaisten vajaatoimintaa ei voida parantaa, mutta sairauden etenemistä voidaan hidastaa oikealla ruokavaliolla.

Katso tästä parhaat ruoat kissan munuaisten vajaatoimintaan.

Taudin etenemisvaihe on yksilöllinen kaikilla siihen sairastuneilla kissoilla ja oma eläinlääkärisi suosittelee sairauden hoitoa monia asioita huomioiden (esim. kissan ikä ja yleiskunto). Tärkeää on pyrkiä parantamaan kissan elämänlaatua. Oikealla hoidolla voimme saada ystävällesi lisäaikaa muutaman kuukauden tai jopa muutaman vuoden.

Oma kokemus

Oma ragdoll-kissani Ottu sairastui 11-vuotiaana. Hän lopetti syömisen. Luulin ensin, että hänellä oli heinä kurkussa, koska olimme olleet ulkona. Eläinlääkäri totesi haavauman kurkussa, mikä myös voi olla merkki munuaisten vajaatoiminnasta. Annettu lääkekuuri ei kuitenkaan helpottanut vointia ja verikokeissa todettiin pitkälle edennyt munuaisten vajaatoiminta.

Ehkä ruokahalu oli jo heikentynyt kuukausien aikana, ehkä vessassa oli käyty useammin, mutta kun nämä asiat hiipivät niin salakavalasti niin omistaja ei useinkaan huomaa näitä. Paino oli kylläkin vähän laskenut, mutta en osannut asiasta huolestua. Kävimme parillakin eläinlääkärillä, joista toiselta sain ihania neuvoja ruokavalion suhteen.

Kun krooninen munuaisten vajaatoiminta todetaan kannattaa siirtyä erikoisruokavalioon. Se varmaan kannattaisi tehdä vähitellen, mutta minä säikähdin niin valtavasti diagnoosia, että tein muutoksen ruoissa välittömästi. Nyt en tekisi sitä aivan niin rajusti. Ei siitä toki varmasti haittaa ollut, mutta niin kuin aina kissan uuden ruoan suhteen se kannattaa tehdä vähitellen.

Munuaispotilaan erikoisruokavalio sisältää korkealaatuista proteiinia, jossa fosfori- ja suolapitoisuus on rajoitettu. Raikkaan veden saatavuudesta täytyy myös pitää erityistä huolta. Vessa kannattaa siivota normaalia useammin, koska sinne kertyy runsaasti isoja pissapaakkuja. Tarvittaessa eläinlääkäri määrää lääkkeitä helpottamaan muita oireita, esim. kohonnutta verenpainetta.

Otun sairaus todettiin elokuussa 2013. Alkuvaiheessa isoin haaste oli, että hänen ruokahalu oli käytännössä täysin nolla. Tätä tilannetta helpottamaan eläinlääkäri kirjoitti Diapamia, mikä lisää kissalla ruokahalua. Tämä voi olla monille uusi yllättäväkin tieto. Tämä lääke pelasti ystäväni hengen parikin kertaa sairauden aikana.

Annostus on todella pieni, muistaakseni neljäsosa pienestä miedosta tabletista. Murskasin sen pieneen ruiskuun ja annoin pienen vesimäärän joukossa. Lääkkeen antamisesta meni noin 5-10 minuuttia ja kissa meni syömään. Näin jatkoimme lääkärin ohjeiden mukaan kunnes ruoka alkoi maistua ilman lääkettä.

Lopetimme myös Otun lempiruoan keitetyn seitin runsaan syömisen ja siirryimme lääkärin suosittelemiin ruokiin. Näin saimme Otulle vielä lähes neljä vuotta hyvää elämää mikä on todella pitkä aika tässä sairaudessa. Painokin välillä nousi ja sitten taas laski. Lihakset lähtivät vähitellen. Paino laski reilut pari kiloa parhaista ajoista.

Helmikuussa 2018 kunto lähti heikkenemään kovaa vauhtia, mutta ihanan eläinlääkärin antaman nesteytyksen avulla elämänilo ja suhteellisen hyvä aika kesti kesäkuulle. Ottu sai syödä kaikkea mikä vain maistui, myös ihanaa keitettyä seitiä.  Kauniina aurinkoisena sunnuntaiaamuna ystäväni sitten nukkui pois; hänen oli aika lähteä. Olen kiitollinen erittäin hyvästä hoidosta meidän luottoeläinlääkärille ja hän hoitaa nykyistä kahta kissaani myös.

Jos ragdoll-ystävälläsi on todettu krooninen munuaisten vajaatoiminta älä vaivu epätoivoon. Annan kolme hyvää neuvoa:

  • Etsi ihana eläinlääkäri, joka ottaa asian omakseen ja auttaa sinua. Vaihda tarvittaessa eläinlääkäriä ja kun löydät hyvän, käykää aina hänen luonaan.
  • Vaihda vähitellen munuaispotilaan erikoisruokavalioon. Nykyään on tarjolla todella monipuolisesti eri vaihtoehtoja. Käytä tarvittaessa myös runsasenergistä ruokaa, mistä kissasi saa paljon kaloreita. Löydä tästä parhaat ruoat munuaisten vajaatoimintaan
  • Älä pelkää tulevaa. Nauti ajasta ystäväsi kanssa ja ole siitä kiitollinen.