Tärkeitä asioita kissanpennun ruokinnasta

Kissanpentu syö pääasiallisena ravintonaan emon maitoa 5-6 viikon ikään saakka. Vähitellen pentua aletaan vieroittamaan maidosta. Kun pentu vieroitetaan emon maidosta on tärkeää huolehtia että pentu syö penturuokaa riittävästi. Nopea kasvu vaatii laadukasta ruokaa ja aikuisen kissan ruoka ei ole pennulle hyvä, koska se ei jaksa syödä sitä tarpeeksi. Pentu on hyvä opettaa syömään monenlaisia ruokia ja antaa sille pieniä annoksia pitkin päivää. Penturuoka on maistuvaa ja tiivistä. Siinä on paljon proteiinia ja rasvaa sekä kivennäisaineita ja vitamiineja oikeat määrät ja oikeassa suhteessa. Pentu tarvitsee mm. kalsiumia, magnesiumia, sinkkiä, fosforia ja rautaa, jotka vahvistavat luustoa ja hampaita. Myös antioksidanttivitamiinit C ja E ovat pienelle tärkeitä. Pentu on hyvä opettaa syömään monipuolisesti sekä märkäruokaa että kuivamuonaa. Ruoan vaihtaminen kannattaa tehdä aina vähitellen ettei pienen maha reagoi siihen. Kun kissa oppii jo pentuna syömään monenlaisia ruokia se useimmiten syö niitä vanhempanakin. Tämä on hyvä esimerkiksi siksi, että jos jossain vaiheessa kissan pitäisi syödä eläinlääkärin suosittelemaa ruokaa terveyssyistä vaihtaminen siihenkin helpottuu. Anna kissanpennulle ruokaa aina samassa paikassa. Ruokapaikka kannattaa olla rauhallinen ja sen ei kannata olla hiekkalaatikon vieressä. Pese ruokailuastiat ja vesikuppi ainakin kerran päivässä. Anna pienen ystäväsi ruokailla rauhassa.

Ensimmäinen ragdoll –kissani oli todella nirso ruokien suhteen. Ainoa varma ruoka oli keitetty seiti. Kasvattajan luona pennut olivat kyllä saaneet ruokaa monipuolisesti, mutta varsinkin alkuaikoina oikean ruoan löytäminen oli varsinainen taitolaji. Mikä sitten on kissanpennun annoskoko? En koskaan ole lukenut ohjeita, paljonko ruokaa pitäisi antaa kerralla. Kissaltani jäi aina ylimääräistä ruokaa ja nykyisille kissoilleni annan ruokaa niin, että melkein kaikki menee. Kissa syö harvoin liian paljon ja siihen minä luotan. Sopiva määrä löytyy kokeilemalla ja pakkauksissa olevat ohjeet ovat vain suuntaa antavia. Kuivamuonaa on kaikilla kissoillani aina ollut tarjolla koko ajan ja tietenkin raikasta vettä. Älä anna kissalle lehmänmaitoa. Se ei ole hyväksi niille. Opeta pentu juomaan vettä. Annoin pennulle märkäruokaa kolme kertaa päivässä ja noin puolen vuoden iässä aamuin illoin. Nämä ruokailumäärät ovat aina sopineet hyvin perheemme arkeen ja kissat ovat olleet tyytyväisiä. Penturuokaa kannattaa antaa noin vuoden ikäiseksi ja sen jälkeen voi siirtyä laadukkaaseen aikuisten kissojen ruokaan. Kuivaruoka kannattaa säilyttää ilmanpitävässä säilytysrasiassa, jos pussissa ei ole erityistä sulkijaa. Näin aromit säilyvät ruoassa ja se pysyy herkullisena. Avattu märkäruoka säilytetään jääkaapissa ja se täytyy käyttää vuorokauden sisällä.

Seitin lisäksi laitoin ensimmäiselle ragdollilleni kotiruokia itse. Seitin joukkoon voi lisätä tummaa riisiä ja ripauksen jodisuolaa. Laita jäinen seiti kiehuvaan veteen ja anna sulaa lempeällä tulella. Pilko pehmennyt kala, lisää riisi ja suola. Sekoita. Nosta kansi päälle ja anna kiehua hetki. Sammuta levy. Puuro muhiutuu hiljaa hyväksi yön mittaan ja maistuu kissallesi todella hyvälle. Tarjosin pennulleni myös jauhelihaa raakana. Joskus se maistui, joskus ei. Broilerin jauheliha on loistavaa ja nykyään sellaisia löytyy esim. eläinkaupan pakastealtaista.

Nykyiset kaksi ragdolliani ovat huomattavasti parempia syömään kuin ensimmäinen kissani. Varsinkin pienelle tytölle ruoka maistuu suhteellisen monipuolisesti. Näiden kissojen kasvattaja on antanut pentueilleen ruokaa todella monipuolisesti ja hän suosii myös raakaruokaa. Broilerin jauheliha, hevosenliha, broilerin sydämet ym. raakaruoka kuuluvat hänen tarjoamiinsa ruokiin ja niitä pennut oppivat syömään jo hänen luonaan. Syynä nykyisten kissojen ruokinnan helppouteen voi olla myös se, että kun on vain yksi kissa hän on todennäköisesti nirsompi ruoan suhteen kuin kaksi kissaa. Kun toinen alkaa syömään, todennäköisesti toinenkin alkaa. Kasvattaja antoi minulle hyvän ohjeen, että ruokien pitäisi olla sellaisia ettei minulle tule siitä stressiä.  Sitä ohjetta olen pyrkinyt noudattamaan. Nykyiset kissani ovat 1,5 v. ja 0,5 v. eli pienempi on vielä pentu ja siksipä molemmat syövät vielä noin puolen vuoden ajan penturuokaa. Olen tullut siihen tulokseen, että minulle stressittömämpää on antaa kaupan valmista laadukasta märkäruokaa sekä pennuille tarkoitettua laadukasta kuivaruokaa. Lisäksi tarjoan keitettyä seitiä sekä eläinkaupan pakastealtaasta löytyviä valmiita ”lihapullia”.  Seitiä syö vanhempi poika ja pienen tytön herkkua ovat ”lihapullat”. Molemmille sekoitan silloin tällöin maitohappobakteerijauhetta.