Ragdollit ovat naamiokissoja eli kissan vartalo on vaalea ja tassut, korvat, kasvot ja häntä selvästi vartaloa tummemmat. Ragdoll-rodun perinteiset värit ovat sininen, ruskea, suklaa ja lila. Kaksi jälkimmäistä väriä ovat aika harvinaisia ja todella kauniita. Uusia värejä ovat punainen, creme ja kilpikonna. Raidallinen tabby-kuviointi voi esiintyä kaikissa väreissä. Ragdollilla on kolme peruskuviointia valkoisen värin suhteen: colourpoint, mitted ja bicolour.
Colourpointissa ”pointit” eli naama, korvat, tassut ja häntä ovat vartalon väriä tummemmat ja muu väritys on kauniissa sopusoinnussa pointtien kanssa. Valkoista väriä ei ole ollenkaan, mutta vartalossa voi kuitenkin olla vaaleaa väriä. Vartalon ja vatsan värierot ovat sallittuja. Mitted on muuten colourpointtia muistuttava, mutta etujaloissa on valkoiset kintaat ja takajaloissa kantapäähän asti ulottuvat valkoiset saappaat. Rodun perustaja Ann Baker arvosti eniten mitted-kuviointia. Valkoista löytyy myös etujalkojen välistä kulkevasta raidasta, joka jatkuu leuasta ja kaulalapusta hännän alapuolelle. Leuka on valkoinen ja otsassa ja/tai nenässä voi olla valkoinen piirto. Bicolour-kuviossa kasvoissa on valkoinen ylösalaisin oleva V-kirjaimen muotoinen kuvio sekä lisäksi vatsa ja jalat ovat valkoiset. Valkoisen määrä voi kovasti vaihdella hyvin kapeasta kuviosta kovinkin leveään valkoiseen alueeseen. Myös selässä voi olla valkoista. Nenänpää ja polkuanturat ovat suloisen vaaleanpunaiset. Ragdollin pennut syntyvät valkoisina ja ja värit ja kuviot kehittyvät hitaasti. Lopullinen väri ja kuvio on nähtävissä vasta 3-4 vuotiaalla kissalla.
Omat kissani
Sininen bicolour
Minulla on tähän mennessä ollut kolme ragdoll-kissaa ja ne kaikki ovat ulkonäöltään erilaisia. Ensimmäinen ragollini oli sininen bicolour. Pentueeseen syntyi neljä poikaa, joista kolme oli bicoloureja ja yksi ruskea colourpoint. Jos olisin itse saanut valita niin olisin valinnut ruskeanenäisen pienen colourpoint –pojan. Kasvattaja halusi kuitenkin pitää sen itse. Niinpä otin lemmikkitasoisen persoonallisen näköisen pojan, jolla oli viehättävä epäsymmetrinen kuvio kasvoissa. Pieni vaaleanpunainen nenä ja vaaleanpunaiset varpaat olivat minusta aivan ihastuttavat. Onkin todella mielenkiintoista seurata kuvioinnin hidasta kehitystä ja jossain vaiheessa verrata pentukuvaa ja aikuisen kissan kuvaa. Ensimmäisen kissani myötä ihastuin siniseen bicolouriin ja olin aivan varma, että myös toisen ragdollini täytyy olla saman värinen ja samalla kuviolla. Asia tuli ajankohtaiseksi pari vuotta ensimmäisen ragdollini kuoleman jälkeen.
Sininaamio colourpoint
No, kohtalo päätti toisin. Löydettyäni luotettavan vastuullisen kasvattajan kohtuullisen läheltä kerroin hänelle toiveeni sinisestä bicolourista. Kun valittu emo alkoi sitten odottaa pentuja kasvattaja kertoi ettei pentueeseen tulisi minun toivomaa kuviota. Olin kuitenkin vakuuttunut, että haluan pennun juuri tältä kasvattajalta, joten aloin muuttamaan ajatuksiani niin, että katsotaan mitä sieltä tulee. Pojan halusin ehdottomasti, joten olikin jännää, kun pentue syntyi. Siihen tuli neljä poikaa ja yksi tyttö. Annoin kasvattajalle vapauden valita minulle pentu luonteen perusteella, koska halusin rauhallisen kissan. Niinpä seuraava ragdollini oli sininaamio colourpoint. Eli väri säilyi, mutta kuvio muuttui. Kun kuulin kasvattajan valinnasta mieleeni tuli, että colourpointinhan olisin valinnut ensimmäiseksi ragdollikseni jos olisin voinut joten toiveeni toteutui nyt. Tällä pojalla on todella viehättävä sininen naamio, kivat sukat ja tummat varpaat.
Kilpikonnanaamio colourpoint
Sitten tuli ajankohtaiseksi kolmas ragdollini, kun pojalle piti saada kaveri. Tällä kertaa toiveeni oli, että tulokas olisi aivan eri näköinen. Päätin ottaa tällä kertaa tytön. Jälleen odotimme innolla millainen pentue tulee. Valintani oli jälleen helppo, koska pentueeseen syntyi poikia ja vain yksi tyttö ja sehän oli minun. Neiti oli viehättävä ruskeanenäinen kilpikonnanaamio colourpoint. Mielestäni hän on todella kaunis ja niin persoonallisen näköinen. Toinen takajalka on tumma, toinen vaalea. Toisessa on vaaleanpunaiset varpaat, toisessa tummat. Väritys on muutenkin epäsymmetrinen, mikä tekee hänestä viehättävän näköisen. Ja se siniset silmät… Ensimmäisellä ragdollillani oli todella syvän siniset silmät. Tällä neidillä vaaleat jäänsiniset. Mitä enemmän minulle on ragdolleja tullut sitä pienempään rooliin kuvio ja väri ovat jääneet. Mutta täytyy myöntää, että jossain vaiheessa haluan vielä bicolour –kuvioisen pennun… sellaisen kuin oli ensimmäinen ragdollini.